Kirjoitin postauksen valmiiksi odotuksissani hyvä, alle kahden sadan kalorin päivä. Toisin kävi. Koko päivän minua heikotti aivan tajuttomasti ja niinpä ratkesinkin syömään 870 kaloria. Liikaa, niin paljon liikaa. En ymmärrä miksi en onnistu syömään enää alle kahta sataa kaloria. Nytkin heikottaa, huimaa ja sattuu aivan tajuttomasti. Kehoni ei ole koskaan pistänyt näin paljon vastaan minulle. Kaikki kontrolli kehooni on poissa.
Kokeilin muutama viikko sitten ostettuja farkkuja. Ne oli hankala saada kiinni. Purskahdin itkuun, hädin tuskin sain hengitetyksi. Mikään ei ole hyvin ja kouluun on alle kaksi viikkoa. Olo on kauhea, ahdistaa. Haluan syödä, luovuttaa ja lihota takaisin mutta pelkään samalla tajuttomasti. Olen kuvottava kasa paskaa.
Sitäpaitsi hän ei puhu minulle. Minä en uskalla puhua hänelle. Hätäännyn kun hän ei puhu, hätäännyn kun hän puhuu. Hän on niin määrätietoisen olonen, mutta selkeästi seuraa mitä teen ja pitää minua silmällä. Ei niin voimakas ihminen voi olla epävarma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti